Marstonin DISC-menetelmä
Psykologisten periaatteiden ymmärtäminen ja soveltaminen tavalliseen ihmisen käyttäytymiseen elämän parantamiseksi
Normaali käyttäytyminen
Marstonin DISC-menetelmän tausta
William Moulton Marston kohdisti psykologisen kiinnostuksensa ”normaaleihin” eli tavallisiin ihmisiin. Häntä kiinnostivat tavallisten ihmisten arkiset haasteet eikä niinkään psykoottinen käyttäytyminen tai mielenterveyden häiriöt yleensä.
Marston pyrki kehittämään yksikön ”henkisen energian” mittaamiseen, käytännössä ”normaalin, tavallisen käyttäytymisen ymmärtämiseksi ja kuvaamiseksi” sen perusteella, miten kukin ihminen jakaa, suuntaa ja ilmaisee tätä ”henkistä energiaa”.
DISC-malli syntyi osittain hänen käyttäytymisenergian ja tietoisuuden mittaamista koskevasta tutkimuksestaan. Hänen päätavoitteensa DISC-teorian kehittämisessä oli kuitenkin havainnollistaa näkemyksiään ihmisen motivaatiosta.
Vuonna 1928 Marston julkaisi teoksen Emotions of Normal People. Vaikka hän oli kirjoittanut DISC-menetelmästä jo neljä vuotta aiemmin, vasta tässä kirjassa hän esitteli DISC-teorian virallisesti.
Emotions of Normal People on psykologian perusteos, joka tunnetaan ennen kaikkea Marstonin DISC-menetelmän esittelystä. Menetelmä on perusta käyttäytymistyylien ja persoonallisuustyyppien ymmärtämiselle. Kirja sisältää useita keskeisiä teorioita.
4 keskeistä tunnetta
DISC-teoria
Marston jakaa ihmisen käyttäytymisen neljään perustunteeseen ja niihin liittyviin käyttäytymistyyleihin*: dominanssi (D), houkuttelu (I), alistuminen (S) ja myöntyminen (C).
Hänen mukaansa nämä käyttäytymistavat ilmentävät sitä tunteiden kirjoa, jota ihmiset osoittavat reagoidessaan ympäristöönsä, erityisesti tilanteissa, jotka he kokevat suotuisiksi tai epäsuotuisiksi.
*Marstonin käyttämät alkuperäiset termit. Muualla sisällössä käytetään yleisempiä nykytermejä, vaikka markkinoilla voi esiintyä vaihtelua.
Dynaamisuus (D)
Dynaamisuus-tyyliä ilmentävät ihmiset kohtaavat haasteet jämäkästi ja hallintaa tavoitellen. He ovat tavoitteellisia ja päättäväisiä ja nauttivat esteiden voittamisesta. Tämä tyyli tulee esiin tilanteissa, joissa hallinta ja tulokset ovat ensisijaisia.
Interaktio (I)
Tätä tyyliä luonnehtivat sosiaalisuus, puheliaisuus ja suostuttelukyky. Interaktio-tyylin ihmiset viihtyvät sosiaalisissa tilanteissa ja osaavat suostutella ja motivoida muita. Heidän käyttäytymisensä korostuu vuorovaikutteisissa, ihmisiin keskittyvissä ympäristöissä.
Seesteisyys (S)
Seesteisyys-tyylin ihmiset arvostavat johdonmukaisuutta ja vakautta. He ovat luotettavia ja tukevia ja suosivat ennustettavia ympäristöjä. He loistavat tehtävissä, jotka vaativat kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä.
Compliance (C)
Compliance-tyyliä luonnehtivat sääntöjen noudattaminen, tarkkuus ja laatutietoisuus. Nämä ihmiset ovat analyyttisiä ja loistavat jäsennellyissä ja järjestelmällisissä ympäristöissä, joissa yksityiskohdilla on merkitystä.
Käyttäytymisen ulottuvuudet
Kaksi keskeistä käyttäytymisen ulottuvuutta
Marstonin DISC-menetelmä esittää kaksi keskeistä käyttäytymisen ulottuvuutta:
Aktiivinen–passiivinen-akseli
Tämä jatkumo ulottuu jämäkästä ja dynaamisesta käyttäytymisestä (aktiivinen) pidättyväisempään ja pohdiskelevampaan käyttäytymiseen (passiivinen). Ihmiset voivat olla eri tilanteissa eri tavoin aktiivisia.
Suotuisa–vihamielinen-akseli
Tämä ulottuvuus arvioi, miten ihminen kokee ympäristönsä: suotuisana (ystävällinen, tukeva) tai vihamielisenä (haastava, epäsuotuisa). Tämä käsitys vaikuttaa merkittävästi hänen käyttäytymisreaktioonsa.
Näiden akselien leikkauspiste luo kattavan kartan ihmisen käyttäytymisestä ja muodostaa DISC-tyyppien perustan.
Tuki vs. vihamielisyys
Ympäristön ja havaintojen vaikutus
Teoksessa Emotions of Normal People William Moulton Marston tutkii ympäristön ja havaintojen syvällistä vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen. Hän korostaa, että ihmiset tulkitsevat ympäristöään aktiivisesti, mikä muokkaa heidän reaktioitaan ja vuorovaikutustaan.
Marston kuvaa ympäristön havaitsemista kaksijakoisena: ympäristö koetaan joko tukevana tai vihamielisenä.
Tukevat ympäristöt edistävät avointa ja yhteistyöhakuista käyttäytymistä sekä rohkaisevat luovuuteen ja riskinottoon, koska ne herättävät turvallisuuden ja kannustuksen tunteita.
Vihamieliset ympäristöt puolestaan johtavat puolustavaan tai aggressiiviseen käyttäytymiseen, jota ohjaa selviytymisajattelu. Tällaisissa ympäristöissä ihmiset keskittyvät suojaamaan itseään, mikä johtaa usein kilpailevaan tai konfliktihakuiseen toimintaan.
Tutkimus yksikkövasteesta
Integratiivinen psykologia
Integrative Psychology: A Study of Unit Response on William Moulton Marstonin, C. Daly Kingin ja Elizabeth Holloway Marstonin kirja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1931. Kirja pyrkii jäsentämään psykologian alaa opiskelijoille. Siinä tarkastellaan kriittisesti erilaisia psykologisia ja puolipsykologisia yrityksiä luokitella ihmisen perustoimintoja ja pyritään sitten määrittelemään käyttäytymisen perusyksiköt, jotka voisivat palvella psykologiaa samalla tavalla kuin atomi ja elektroni ovat palvelleet kemiaa.
Psykologian tulisi perustua yksikkövasteiden tutkimukseen.
Marston uskoi, että käyttäytymisen perusyksikkö on yksikkövaste eli reaktio ärsykkeeseen. Hän tunnisti kolme yksikkövasteen tyyppiä:
- •Aistivasteet: sisäisiin tai ulkoisiin ärsykkeisiin kohdistuvia vasteita, jotka johtavat aistimuksiin.
- •Havaintovasteet: aistimuksiin kohdistuvia vasteita, jotka johtavat havaintoihin.
- •Motoriset vasteet: havaintoihin kohdistuvia vasteita, jotka johtavat toimintaan.
Marstonin lähestymistapaa teoksessa Integrative Psychology luonnehtii pyrkimys yhdistää psykologian eri osatekijät, kuten tunteet, käyttäytyminen ja ympäristötekijät. Teos syventyy ihmisluonnon monimutkaisuuteen ja tutkii, miten nämä tekijät ovat vuorovaikutuksessa ja vaikuttavat toisiinsa.
Elämä ja saavutukset
Marstonin perintö
Marstonin työ oli tutkimusotteeltaan uraauurtavaa: hän luopui ihmisen käyttäytymisen patologisoinnista ja keskittyi sen sijaan normaalien inhimillisten tunteiden ja reaktioiden kirjoon. Hänen painotuksensa ympäristön ja havaintojen vaikutuksesta käyttäytymiseen loi perustan nykyaikaisille persoonallisuusarvioinneille. Hän vaikutti psykologiaan ja liike-elämään, erityisesti henkilökohtaisen kehittymisen, tiiminrakennuksen ja johtamiskoulutuksen aloilla.
Voit ladata hänen kirjansa täältä.
